Mika Oksanen

Erimielisyyden lähteet: Faktat vs. Totuus

  • Erimielisyyden lähteet: Faktat vs. Totuus

Fakta määritellään Wikipedian mukaan seuraavasti:

Tosiasia (tosiseikkafakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia. Se on todellisuudessa olemassa oleva vastine todelle väittämälle, ja sen olemassaolo tekee väittämästä toden. Tosiasia on näin asioiden todellinen tila, asiaintila joka vallitsee.”

Esimerkiksi avaruuden laajeneminen on nykyään fakta.

Totuudesta samasta lähteestä löytyy seuraavanlainen määritelmä:

Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.”

Fakta ja Totuus ovat siis määritelmällisesti hyvinkin lähellä tosiaan. 

Käytin tarkoituksella isoa alkukirjainta sanassa ”Totuus”. Silloin mukaan voidaan lisätä myös uskonnollinen ulottuvuus. Onko Wikipedian sitaatti silloin ajan tasalla?

Jos faktat ovat kiistämättömiä tosiasioita, niin miksi silloin samoillakin faktoilla päädytään niin usein vastakkaisiin lopputuloksiin?

Meille jokaiselle kertyy elämän varrella päähän yksilöllinen ”faktakirjasto”. Näitä faktoja, omaa ympäristöään ja oman elämänkokemuksensa mukanaan tuomaa kokemusta yhdistelemällä ihminen muodostaa oman näkemyksensä totuudesta.

Totuus siis vaihtelee ihmisen mukaan ja on näin ollen subjektiivinen kokemus.

Ihmisen ystäväpiiri rakentuu useimmiten siten, että hän tutustuu jossain elämänsä vaiheessa toiseen ihmiseen. Joistakin näistä tapaamisista syntyy ystävyyssuhteita. Asioista ollaan samaa mieltä. Usein myös samalla huomataan, että meissähän on paljon yhteistä.

Kun samanmielisiä on ympärillä tarpeeksi, syntyy se paljon puhuttu ja kauhisteltu kupla. Meille jokaiselle.

Tekniikan Maailman numerossa 4/2015 käsiteltiin Kansasin yliopiston tutkimusta, jossa havaittiin koulutetuimpien ihmisten torjuvan tiukimmin oman mielipiteensä kanssa ristiriidassa oleva tiedon:

Koulutetuilla ihmisillä on suuremmat kognitiiviset resurssit ja välineet torjua käsitystensä vastaisia faktoja ja luoda harhoja, jotka vahvistavat omia vakaumuksia. Asian voi ilmaista toisinkin päin: koulutus lisää myös yksilön kykyä pettää itseään.”

Jotenkin tähän on helppo Uskoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Voisimme päästä uudelle tasolle, jos jokainen tutkiskelemme omia kupliamme ja asioita jotka pitävät sitä koossa. Niiden toisten (keiden kulloinkin) kuplien osoittelu ja todistelu ei vie minnekään. Korkeintaan lujittaa osoittelijan omaa kuplaa.

Ihminen voi vain itse laajentaa kuplaansa, ihminen voi vain itse tulla pois mukavuusalueelta. Ei kukaan voi tehdä sitä hänen puolestaan.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Minulle on jäänyt epäselväksi miksi fakta käännetään lähes poikkeuksetta yksikkömuotoisena totuudeksi tai tosiasiaksi, vaikka se on monikko (faktum → fakta). Totuuden vastakohta perinteisesti on mielipide.
Objektiivinenkin totuus on vallankäyttöä, jolla pyritään johonkin muuhun kuin puolueettomaan informaatioon, siksi ihmisen on hyvä olla tietoinen kaikkien totuuksien suhteellisuudesta. Kun valherealistisia korulauseita ja väliaikaisia mielipiteitä toistetaan puolitotuuksina, tulevat ne tehokkaiksi ja sen tähden totuuksiksi tai ainakin silmänräpäystotuuksiksi.
Nietzche: "Totuus on metaforien, metonymioiden ja antropomorfismien liikkuva armeija."

Käyttäjän MikaOksanen1 kuva
Mika Oksanen

Myös valetta pidetään totuuden vastakohtana. Totuus, valhe ja mielipide samasta asiasta voivat yhteyksistä riippuen olla joskus hyvinkin lähellä toisiaan.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Valhe on "virallisen totuuden" synonyymi.

Valhe voi muuttua totuudeksi kun sitä toistetaan riittävän monta kertaa.

Totuutta on kahdenlaista, on voittajan totuus ja häviäjän totuus.

Miksi puhua totta, jos samasta asiasta voi uskottavasti valehdella?

Miksi oikeudessa henkilöllä, joka asiasta varmuudella tietää totuuden, eli rikoksen tekijällä, on lupa valehdella ilman rangaistuksen pelkoa?

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

"Totuutta on kahdenlaista, on voittajan totuus ja häviäjän totuus."

Voittajien ja häviäjien "totuutta" on silloin jos sanalla tarkoitetaan osatotuutta.

On olemassa myös tietoa, joka on "hyvin perusteltu tosi uskomus ".

Tieto on toistaiseksi paras saatavilla oleva, tosiasioiden ja evidenssin, valossa uskottavin totuus asiasta. "Voittajat" ja "häviäjät" valikoivat tietoa ja evidenssiä omilla tavoillaan.

Koulutus voi auttaa ymmärtämään tiedon muuttuvaisuuden ja suhteellisuuden. Mutta koulutus voi myös jumiuttaa mielen vain yhteen ajattelutapaan. Yleissivistävä koulutus on vähintään yhtä tärkeää kuin fakkikoulutus.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Siinä mielessä voin ymmärtää, jos tarkoitetaan, että faktoista poimitaan sellaiset, jotka sopivat omaan agendaan. Eli älyllinen epärehellisyys. Tai kirsikanpoiminta. Molemmat argumentaatiovirheitä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Argumentaatio...

Netin keskustelupalstat on näitä pullollaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Hyvää pohdiskelua, oikein hyvää.

Välttääkseni joutumasta blogistin kanssa samaan kuplaan, tarjoan kuitenkin hieman kritiikkiä, tai, tämä nyt on oikeastaan vasta blogistin pohdintaan perustuvaa jatko- pohdiskelua.

"Kun samanmielisiä on ympärillä tarpeeksi, syntyy se paljon puhuttu ja kauhisteltu kupla. Meille jokaiselle."

Ainut mahdollisuus välttyä kuplaan joutumiselta on siis välttää samanmielisten seuraa.

Monet eivät varmaan tähän kykene, vaan kaipaavat omaa kuplaansa, kuten omaa kotia. Jos omaa kuplaa, siis samanmielisten porukkaa ei ole, pyritään sitten muodostamaan sellainen, kenties joidenkin uusien ajatusten ympärille.
------------

Sitten vielä vähän kritiikkiä tätä kupla- kritiikkiä vastaan.

Voi olla ettei yhteiskunta edes pysyisi pystyssä ilman samanmielisyyttä, siis tätä kupla-ilmiötä, se on siis loppujenlopuksi aivan välttämätön asia.

Käyttäjän MikaOksanen1 kuva
Mika Oksanen

Kiitos Arto! Muutamaan kohtaan haluaisin puuttua:

"Ainut mahdollisuus välttyä kuplaan joutumiselta on siis välttää samanmielisten seuraa."

Aivan tätä en tarkoittanut. Tarkoitin vain, että on hyvä tiedostaa millaisista lähtökohdista itse kukin on tullut, ja miten nämä tekijät vaikuttavat mielipiteen muodostumiseen.

Kotia en ole koskaan käsittänyt kuplaksi siinä mielessä miten sitä on tässä yhteydessä käytetty. Mutta kyllä se eräänlainen minikupla on sekin, niin kuin sanot.

"Voi olla ettei yhteiskunta edes pysyisi pystyssä ilman samanmielisyyttä, siis tätä kupla-ilmiötä, se on siis loppujenlopuksi aivan välttämätön asia."

Voi olla, että näin on. En vain tiedä yhtään täysin samanmielistä yhteiskuntaa. Se taas saattaa johtua omasta kuplastani.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Aivan tätä en tarkoittanut. Tarkoitin vain, että on hyvä tiedostaa millaisista lähtökohdista itse kukin on tullut, ja miten nämä tekijät vaikuttavat mielipiteen muodostumiseen."

Niin, ajatukseni oli "vähän" radikaali, enkä tarkoitukseni ollutkaan esittää sitä sinun ajatuksenasi vaan omanani. :)

Minun mielestäni mielipiteenmuodostuksessa pitäisi pyrkiä lähtökohtien elimininoimiseen. Vaikka se ei täysin onnistuisikaan, siihen olisi pyrittävä.

Itse olen pyrkinyt juuri tähän lähtökohtien eliminoimiseen omasta ajattelustani, mutta myöntää täytyy että pitää olla varovainen kun tapaa tiettyjä viiteryhmiä, tai oikeastaan kaikkia viiteryhmiä, ettei ärsytä mielipiteillään.

Kaikkia kuplia ei kannata puhkoa vaikka ei omien ajatustensa puolesta niihin oikein sopisikaan. Kuplat on mukavuustekikä tiettyyn "muodolliseen" asteeseen. Jos pitää liikaa valehdella ja teeskennellä, voidakseen lötkötellä jossain kuplassa, siitäkin voi muodostua epämukavuustekijä.

On kyllä olemassa sellaisia kuplia joissa kannattaa pysyä siitä huolimatta että se olisikin epämukavaa. Sellaisia kuplia ovat esim. perhe ja työpaikka.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Muuan suotta väheksytty seikka on se, että ei suinkaan ole tarpeellista muodostaa mielipidettä aivan kaikesta, oli tuo mielipide sitten tosiasioihin tai muihin vaikuttimiin perustuva.

Suuri osa asioista ja ilmiöistä on sellaisia, että oikeastaan riittää kun niitä tarkastelee. Mielipiteen muodostaminen kannattaa säästää vain niihin asioihin, joilla todella on relevanssia.

Ihminen kuitenkin tahtoo olla yhtä ja toista mieltä erilaisista asioista. Hän on silloin kantaaottava, hänen identiteettinsä sekä rakentuu että johtaa itsensä - mielipiteistä, jotka edelleen kuten kirjoittaja indikoi ovat synteesi erilaisista asioista ja ilmiöistä.

Erityisen hankalaa on muodostaa mielipidettä asioista, jotka ovat vaikeasti hahmotettavia monitahokkaita. Niissä on ainaisena vaarana liian yksipuolinen näkemys. "Kupla" antaa turvallisuudentunteen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Erityisen hankalaa on muodostaa mielipidettä asioista, jotka ovat vaikeasti hahmotettavia monitahokkaita. Niissä on ainaisena vaarana liian yksipuolinen näkemys. "Kupla" antaa turvallisuudentunteen."

Aika sy´vällisesti poihdittua asiaa tämäkin.

Turvallisuuden tunteen vuoksi näitä kuplia juuri syntyy ja siksi niitä varjekkaan niin raivokkaasti.

Asiat ovat tosiaan monisärmäisiä, eikä niistä tahdo saada otetta tavallisella järjellä eikä sillä kuuluisalla maalaisjärjelläkään, siksi on helpompaa ottaa joku näkökulma jota sitten porukalla puolustetaan. Tömä on hyvin "uskonnollinen" ilmiö.

-----------

Otan tuon kuplavertauksen tilalle toisen vertauksen.

On olemassa ihmisiä jotka ymmärtävät asioita paremmin kuin toiset, sitä sanotaan kai myös hahmotuskyvyksi. Se on asia jota yritetään mitata älykkyystestein, mihin testeihin en kuitenkaan itse sen kummemmin usko.

Älykkyyttä voi verrata näkökykyyn. Älykkäät ihmiset näkevät pitemmälle kuin useimmat. Jos nyt käy niin että joku porukka josta myös käytetään nimitystä eliitti, keskustelee keskenään ja julkisuudessa pelkästään asioista jotka ovat tavallisen kansalaisen näköpiirin ulottumattomissa, tapahtuu ilmiö joka nyt on käynnissä, eli populismin suosion kasvu.

Tavalliset ihmiset haluavat että keskusteltaisiin heidänkin näköpiirin sisällä olevista asioista, eikä vain asioista joita he eivät itse pysty näkemään ja havainnoimaan.

Tästä voi olla vaarallisia seurauksia, sillä valtaan voi populismin seurauksena nousta porukka jonka näköpiiri on hyvin rajoittunut.

Tätä voitaisiin torjua niin että "eliitti" opettelisi keskustelamaan asioista joista myös tavallisella kansalaisella on näkemys, eikä pelkästään siitä mikä siintää siellä jossain taivaanrannassa ja on tavalliselle kansalaiselle piilossa oleva asia.

Minun piti oikeastaan kirjoittaa tästä asiasta oma blogi, mutta menköön nyt näin. :)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Faktoiksi on aina nimitetty uskonasioita, niin nykyäänkin.

Koska kaikki on suhteellista, ns. faktat saattavat merkitä jopa vastakohtaansa, jos ne suhteutetaan johonkin muuhun.

Kaikkein keskeisin fakta-uskomus on matemaattinen logiikka, joka on johtanut mm. rahan kuvittelemiseen todellisena. Numeromagian varjolla saadaan aikaan eniten tuhoa nykyaikana, ja se on tärkeimpiä tekijöitä etäännyttämisessä ihmiselämästä – joka olennaislita osin perustuu aivan muuhun kuin noihin kyseenalaisiin numero"faktoihin".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kaikkein keskeisin fakta-uskomus on matemaattinen logiikka, joka on johtanut mm. rahan kuvittelemiseen todellisena. "

Tähän perustunevat uskomukset siitä että rahan arvoa säätelemällä, tai yleensä finanssipeleillä, tai kursseilla keplottelemalla luotaisiin hyvinvpointia.

Sitkeässä näyttää olevan käsitys rahan konkreettisuudesta, mutta en usko että tällä olisi mitään yhteyttä matematiikkaan. Se on pikemminkin vain harhakäsitys joka säilyy sillä tavalla että tietyssä kuplassa elävät ihmiset toistelevat tätä harhakäsitystä.

Se on myös eräänlainen uskomuksen kaltainen asia. Rahan konkreettisen arvon kieltäminen romahduttaisi ihmisten maailmankuvaa, myös luottamus rahaan menisi, mistä seuraisi todellinen rahan arvonromahdus.

On siis ehkä ollut yhteiskunnallisesti edullista tai kannattavaa ruokkia myyttiä rahan konkretiasta.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Arton kupla/koti-ajatus on kiinnostava. Jatkan sitä.

Mieli tarvitsee kehyksiä. Oikeastaan se on lamppu, joka valaisee vain tietyn alueen kerrallaan.

Kuten koti, kupla on mukavuusalue, jota ilman on vaikea olla. Se muuttuu ja muovautuu, varsinkin lapsena. Kodit vaihtuvat ja muuttuvat.

Suhde kotiin/kuplaan vaihtelee. Ennemmin tai myöhemmin useimmat lähtevät tai joutuvat epämukavuus- tai stressialueille, usein onnekseen, joskus epäonnekseen. Joku jää peräkamarin pojaksi.

Juhani Nurminen

Tässä keskustelussa yksi tärkeä huomioon otettava seikka on minun aina oikea mielipiteeni, eli se, että meillä on faktojen lisäksi faktuureja ja faktoideja, ainakin tässä keskustelussa.

Toimituksen poiminnat